Shiomitsu-Sensein leiri oli liioittelematta mieleenpainuva. Tässä muutamia havaintoja. Sensei ei esittänyt mitään monimutkaisia tekniikoita – päinvastoin yksinkertaista ja luonnollista liikkumista. On helppo kirjoittaa ”yksinkertaista” tai ”luonnollista”, mutta on sangen vaikeata, ainakin minulle. toteuttaa sitä käytännössä. Sensei painotti koko ajan rentoutta ja siitä lähtevän liikkeen luonnollisuutta, tämä korostui kaikissa harjoitusmuodoissa. Sensei aloitti joistakin perustekniikoista, joita vähitellen alettiin harjoitella parin kanssa. Kun hän näytti näitä, vaikutti kuin hän olisi vain huiskaissut vastustajan edestään jonnekkin ja liike vain jatkui.
Osallistuin muutamille Shiomitsu-Sensein leireille 1980-luvun alussa ja puolivälissä. Toki niistä päivistä on kulunut verrattain paljon aikaa, mutta tällöinkin Sensei korosti rentoutta ja luonnollista liikkumista. Kuinka ollakaan, en silloin eräällä 80-luvun puolivälin leirillä ollut ymmärtänyt ettei Wado-ryussa vastusteta voimaa voimalla, ja tällöin hän näytti minulle, kuinka siinä vastustajalle käy. Niin kävi myös tällä kertaa: hän väisti maegerini, jonka potkaisin täydellä voimalla, kuten hän oli kehottanut, ja lensin selälleni lattialle terävän, leukaani osuneen nyrkiniskun saattelemana. Tämä, kuten edellinen kokemukseni, tulee jäämään mieleeni ehdottoman myönteisenä.
Shiomitsu-Sensein yhteensä ”vain” kahdeksan tuntia kestänyt opetus jätti varmaan jokaiselle osallistujalleen jonkinlaisen ajatuksen tai idean, joka oikealla hetkellä saattaa kirkastua niin harjoituksessa kuin arkipäiväisessä elämässä.
Leirillä oli dan-graduointi ja Sensei Shiomitsu myönsi Timo Autiolle 1. danin. Voinemme tästä onnitella häntä koko seuran puolesta!
Tuomas Hautamäki